Niskankylän Pirilä

1. Isäntäväki (1780-1817)

Juho Eskonpoika Pellikaisen eli Lusuan (1727-) vävy Pekka Pekanpoika Hyry eli Pyykkö (1757-1790) perusti torpan nykyisen Pirilän talon paikalle Niskanjoen (s.o. Oulujoki Niskankylän kohdalla) törmälle 1780-luvulla. 14.9.1789 hän sai luvan laajentaa torppansa uudistilaksi; tilan koko oli ¼ manttaalia. [1. Oulun läänin tilejä, maakirja 1805, s. 450] Pekka oli valinnut talolleen komean paikan Niskanjoen eteläiseltä törmältä. Talon nimenä oli aluksi Pellikka, sitten Pellikka-Pirilä ja myöhemmin Pirilä. Pirilä mainitaan torpan nimenä jo ennen uudistalon perustamislupaa. Niskankylän Pellikka (Miettula) oli tuolloin kylän pinta-alaltaan suurin talo. [1. Muhos rk 1757-1771 Niska Lusua] [1. Muhos rk 1757-1771 Niska Pyykkö] Pekka Hyryllä ja vaimollaan Liisa Juhontytär Lusualla (1754-) oli viisi lasta, joista ainakin yksi kuoli pienenä. Pekka kuoli lentsuun 17.10.1790, vain 36-vuotiaana. Myös hautausmerkinnässä Pekan sukunimenä on Pirilä. [1. Utajärvi rk 1785-1891 Niska Hyry, s. 91] (*

pirila_tiluspiirros_pieniMistä syystä Pellikasta tuli Pirilä, ei ole pystytty selvittämään. Pirilä talonnimenä tarkoittaa Birgerin eli Pirin asumaa taloa. Yhtään Birgeriä ei kuitenkaan tavata Pellikan Hannun tai hänen emäntänsä lähipiirissä. Ehkäpä vain haluttiin talolle uusi nimi erottamaan se kylän toisesta Pellikasta ja tehtiin talosta maakunnan kuulun Kempeleen Pirilän kaima. Kempeleen Pirilä tunnettiin jo tuohon aikaan Utajärvelläkin talojen tyttöjen koulutuspaikkana, tavallaan entisajan emäntäkouluna. Siellä kävivät piikomassa ja suuren maailman tapoja oppimassa monet talontyttäret Niskanjoelta ja Ahmakselta. Saattoi nimen synnyssä olla mukana myös samaa kansanhuumoria, jonka tuloksena Hjerpen savupirtin nimeksi vaihdettiin komealta kalskahtava Hovi ja Ahmaksen Korholan nimeksi sen uuden isännän elämänvaiheita (väärin)ennustaen Lähtevä.

Uudistilan otti hoidettavakseen Pekka Hyryn lanko eli vaimonsa nuorempi veli, Hannu Juhonpoika Pellikainen eli Lusua (1762-1818). Talon nimen myötä myös Hannun sukunimi vaihtui Piriläksi. Hannun vaimo Kaisa Matintytär Korhonen (1771-1831) oli kotoisin Pellikan joentakaisesta naapurista, Kettulasta.

Pohjoispohjalaisen sukunimikäytännön mukaisesti Pirilän talo on antanut uuden sukunimen neljälle talossa eri aikana asuneelle suvulle.

Hannun ja Kaisan jälkeläisiä ovat mm. nykyiset ”Ahmaksen Pirilät” eli Arvi ja Iisak Pirilän jälkeläiset.

2. Isäntäväki (1818-42)

Karttaote_Niska1951Hannun kuoltua kuumeeseen vuonna 1818 Pirilän isännyys siirtyi hänen pojalleen Juho Hannunpoika Pirilälle (1787-1865). Juhon vaimo Liisa Jaakontytär Ala (1781-1858) oli kotoisin Limingan Alapään Alan talosta. Heidän aikanaan raivattiin suurin osa nykyisen Pirilän kotipalstan pelloista. Tila pantiin verolle 21.6.1839. [1. Oulun läänin maakirja 1905, s. 396] Pirilän suku ei Juhon ja Liisan jälkeläisistä juurikaan laajentunut. (**

3. Isäntäväki (1843-46)

Pirilän uudeksi, kolmanneksi isäntäväeksi tuli 1843 niskankyläläinen Matti Antinpoika Kemppainen (1801-1848) ja hänen vaimonsa Kaisa Eskontytär Puhakka (1802-1846). Kaisa oli Niskankylän Polven tyttäriä. Matti oli Niskankylän Kemilästä Kemppaisen taloon uudisasukkaaksi siirtyneen Antti Kemilän poika, alunperin Puolangan Auholta Utajärvelle muuttanutta Hiltusen sukua. Lapsia, uusia Pirilöitä, syntyi Matille ja Kaisalle kahdeksan.

Matin ja Kaisan jälkeläisiä ovat mm. nykyisin Niskankylän Ahossa asuvat ”Vaalan Pirilät”.

4. Isäntäväki (1847-67)

Matin isännyyskausi Pirilässä jäi lyhyeksi. Kun Kaisa-emäntä kuoli ja Matti itse sairastui, siirtyi Pirilä vuonna 1847 talon neljännelle isännälle Juho Juhonpoika Tervolle eli Pyykölle (s. 1813). Juhon isä oli palvellut sotilaana ja käyttänyt silloin sotilasnimeä Skott. Nimi esiintyy toisinaan myös Tolola-Pyyköstä Pirilään muuttaneen Juhon sukunimenä. Pirilässä Juhon sukunimeksi vaihtui tietysti Pirilä. Hän oli naimisissa Ahmaksella syntyneen Kreeta Liisa Annantytär Kärsämän (1821-1859) kanssa. Juholla ja Kreetalla oli paljon lapsia. Näin saatiin lisää uusia Pirilän sukuhaaroja jälkipolvien ihmeteltäväksi. Tämän isäntäväen aikana tila ostettiin perinnöksi, 5.12.1864. [1. Oulun läänin maakirja 1905, s. 396]

Juho Juhonpojan ja hänen vaimonsa Kreeta Liisan jälkeläisiä asuu Lapin lisäksi Keski-Pohjanmaalla. Myös Niskanjoen ”Välitalon Pirilät” kuuluvat tähän kolmanteen Pirilän sukuun.

5. Isäntäväki (1868-77)

pirilan_taloJuhon isännyys ja Kreetan emännyys Pirilässä päättyi, kun talo siirtyi vuonna 1868 nykyiselle suvulle eli pitäjänräätäli Juho Tuomaksenpoika Kukkohoville (1822-1877) ja tämän utajärviselle vaimolle Valpuri Kaaperintytär Ristiniemelle (1833-1869). Juho oli syntynyt Ahmaksen Lähtevänojalla eli Halosen uudistalossa. Valpurin sukunimenä esiintyy myös Raatiniemi. Osaomistajaksi Pirilään tuli Juhon Aukusti-veli. Pirilä sai näin viidennen isäntäväkensä.

Omistus vakiintui ja talo on pysynyt Juhon ja Valpurin jälkeen heidän jälkeläistensä, eli nuorimman Pirilän suvun hallussa.

Juhon ja Valpurin jälkeläiset muodostavat ”Utajärven neljännen Pirilän suvun”.

6. Isäntäväki (1877-87, 1888-1933)

Juhon ja Valpurin jälkeen Pirilä oli jonkin aikaa heidän kolmen poikansa Kustaan, Juhon ja Heikin yhteisomistuksessa eli ”perikunnan” talona. Vuodesta 1888 lähtien talon omistus jäi sen kuudennen isännän Heikki Juhonpoika Pirilän (1859-1933) ja hänen vaimonsa Kreeta Iikantytär Tolosen (1858-1900) harteille. Kreetan kuoleman jälkeen Heikki haki taloon uudeksi emännäksi Anna Kaisa Matintytär Pekkalan (1875-1960) joka oli syntynyt Muhoksella.

Heikki Juhonpoika Pirilän ruokakuntaan kuului vuonna 1901 yhteensä 8 henkilöä, he asuivat tilalla, jossa väen käytössä oli 6 omaa huonetta. Ruokakunta viljeli 6 ha peltoa ja luonnonniittyjä oli 50 ha. Kelvollista laidunta on ollut ykkösen verran eli vähän. Maanviljelys oli itsenäinen. Yksi yli 3-vuotias hevonen, 6 lypsylehmää ja 5 lammasta. [Lähde: Tietoja Utajärvellä 1.9.1901 asuvista ruokakunnista sekä niiden taloudellisista oloista] [1. Utajärven henkikirja v. 1901]

Heikki Pirilä ohjaimissa, kyydissä tytär Saimi perheineen

Vuosina 1917 ja 1918 Pirilä oli eräs Suomen itsenäisyystaistelun utajärvisistä tapahtumapaikoista. Kylän poliisi Pekka Pekanpoika Hiltunen oli naimisissa Heikki Pirilän pikkusiskon Valpuri Serafiinan kanssa ja toimi heinäkuussa 1917 perustetun ”Niskankylän kyläpalokunnan” kouluttajana. Se oli tiettävästi ensimmäinen maan laillista hallitusta tukemaan asettunut aseellinen ryhmittymä Pohjois-Pohjanmaalla. Tämän ”palokunnan” varusteisiin ei kuulunut paloruiskuja, vaan muutamia kivääreitä, joiden avulla vanhan sotaväen vääpelinä sotataitoja oppinut Pirilän vävy koulutti kylän nuorukaisia itsenäisyystaistelua varten.

pirila_2010cNämä Venäjän vallan aikana alkaneet salaiset aseharjoitukset muuttuivat tammikuussa 1918 Utajärven suojeluskunnan nimissä tapahtuvaksi julkiseksi toiminnaksi. Myös siinä Pirilän väki oli mukana ja Pirilä oli yksi SK:n harjoituspaikoista. Kun Utajärven suojeluskunta lopetti Ylisuvannon punakaartin toiminnan helmikuun alussa, säilytettiin pidätettyjä punakaartin johtomiehiä Pirilässä. Myös kuulustelut tapahtuivat Pirilässä. Kuulustelujen jälkeen pidätetyt punajohtajat päästettiin koteihinsa.

7. Isäntäväki (1933-55)

pirila_2010bHeikki Pirilän kuoltua 1933, Pirilän isännyys siirtyi perikunnan keskenään pitämässä huutokaupassa 17.10.1933 hänen tyttärelleen Jennille (1897-1985) ja tämän puolisolle Uuno Ananiaksenpoika Kauhaselle (1894-1965). Uuno oli syntynyt Iisalmessa ja koulutukseltaan metsäteknikko ja toimi piiripäällikkönä Kajaani Oy:ssä. Uunosta tuli näin Pirilän seitsemäs isäntä. Ulkorakennukset ja navetta uusittiin 1930-luvun loppupuolella. Kauhasten aikana alkuaan Pekka Pekanpoika Hyryn eli Pyykön rakentama talon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1945. Ulkorakennuksen päässä oleva aitta (kuvassa) muutettiin talviasuttavaksi. Talvella 1946-47 kaadettiin ja sahattiin uuden päärakennuksen hirret. Rakentaminen alkoi kesällä 1947 ja saatiin loppuun seuraavana kesänä. [1. Kalevi Kauhanen, 23.7.1955]

Kauhasten aikana Jenni-emännän veli Pekka Pirilä toimi talon pehtoorina. Myös toisen veljen, Kustaan, poika Veikko Pirilä hoiteli taloa ja tiluksia muutamien vuosien ajan.

8. Isäntäväki (1955- )

pirila_2010aVuonna 1955 Kauhaset möivät Pirilän talon maineen, Nuojuan ulkometsäpalstaa lukuunottamatta, sen nykyiselle isäntäväelle, Heikki Pirilän vanhimman tyttären Liisan pojalle Martti Juhonpoika Oilingille (1924-2012) ja hänen vaimolleen Maija (Ilta Maria) Samulintytär Päivänsalolle (1928-2002). Martti Oilinki oli talon kahdeksas isäntä. Tila on nykyisin hänen perikuntansa omistuksessa.

Syyskuussa 2023 Niskankylän Pirilä täyttää 234 vuotta (uudistilan perustamispäivä) ja talo tulee olleeksi sen nykyisen omistajasuvun hallussa 155 vuotta.

– Pekka Oilinki, päivittänyt ja (* korjannut Solja Holappa ”Sokea leski Lisa Pellikainen Niskan kylältä valitti, että noin kaksi vuotta sen jälkeen, kun hänen miehensä Pehr Pirilä oli kuollut, oli Lisan veli uudisasukas Hans Pellikainen samalta kylältä lainannut Lisalta neljä riikintaaleria ja talollinen Johan Poutiaiselta ottanut hameen, minkä Lisan mies oli pantannut yhdestä riikintaalerista, saanut Lisalta silkkikaulaliinan, lainannut 4 ? voita, miehensä perukirjoituksen jälkeen Hans oli ottanut Lisan kaksi lehmää…, Lisalla viisi pientä lasta… vastaaja ei paikalla, vaikka lautamies Pehr Kalaoja todisti haastaneensa, sai sakot, menee seuraaville käräjille, perunkirjoitus tuotava. [1. Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat > Pohjanmaan pohjoisen tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat > Varsinaisten asioiden pöytäkirjat > Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1792-1792 (KO a:28), käännös Ritva Nygrén] (** Juhani Savolainen otti yhteyttä etsiessään esiäitiänsä Liisa Jaakontytär Alaa – nopealla tarkistuksella selvisi että on kyseessä juuri Juho Hannunpoika Pirilän vaimo. Vaimon syntymäaika oli korjattu Utajärven 1836-42 rippikirjaan ja päivitetty tänään 5.7.2021 tälle sivulle. Hienoa, että Liisan syntyperä selvisi!