Sukuhistoriaa

Sukuseuraamme kuuluvat Utajärvellä 1859-1933 eläneen Heikki Juhonpoika Pirilän jälkeläiset sekä heidän puolisonsa

lomalta_lahto_saimiHeikki Juhonpoika Pirilä. Syntyi 30.5.1859 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kuoli 74-vuotiaana 4.6.1933 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Talollinen. Heikin vanhemmat olivat renkimies, myöhemmin pitäjänräätäli Juho Tuomaanpoika Pirilä ja Valpuri Kaaperintytär Ristiniemi. Valpuri oli syntyjään sotkankyläläisiä. Isä-Juho oli jäänyt täysorvoksi 12-vuotiaana, kun hänen vanhempansa kuolivat lavantautiin. Myös kaksi sisarusta meni samassa epidemiassa. Juho ja Valpuri asuivat ensin Ahmaksen Lähtevänojan taloa. Niskankylän Pirilään he muuttivat vuonna 1868. Talon osaomistajina oli jonkin aikaa nuorempi veli Aukusti vaimoineen. Pirilä oli Juho-isännän kuoleman jälkeen poikien Heikin, Juhon ja Kustaan yhteisomistuksessa kymmenkunta vuotta (1877-88). Heikki lunasti veljiensä osuudet ja jatkoi Pirilän isäntänä kuolemaansa, eli vuoteen 1933 asti – yhteensä siis 45 vuoden ajan. Heikki oli pitkä ja komea talonpoika; ”päätään pitempi kuin naapurinsa” monessakin mielessä. Hän kehui itseään ”kolmikyynäräiseksi” mikä tarkoittaa noin 180 cm pituutta. Ulkonäöstäkö lie johtunut, että häntä pidettiin ylpeänä isäntämiehenä. Heikillä oli kiharat mustat hiukset, jotka iän myötä muuttuivat aivan valkoisiksi. Kiharuus oli Juho-isältä perittyä. Luonteeltaan Heikki oli kaikin puolin sävyisä mies.

Puoliso 1: 5.3.1881 Utajärvellä Kreeta Iikantytär Tolonen. Talonemäntä. Syntyi 29.7.1858 Utajärvellä Niskankylän Tololassa. Kuoli 41-vuotiaana 12.5.1900 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kreetan vanhemmat olivat Iikka Matinpoika Tolonen ja Vilhelmiina Jaakontytär Elsilä ja hän oli perheen esikoinen.Tolosen talo oli suuri ja vauras, palvelusväkeäkin oli useampia. Samoin Alatemmeksen Elsilän talo oli varakas. Kreeta oli 22-vuotias mennessään naimisiin, Heikki morsiantaan vuoden nuorempi. Kreeta oli Niskankylän Pirilän emäntä vuodesta 1888 vuoteen 1900 eli 12 vuotta. Hän kuoli synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin. Kreeta kasvatti pojistaan yritteliäitä, menestyviä miehiä ja tytöistään uutteria, tomeria talonemäntiä. Hänet on haudattu Utajärven Niskankylän hautausmaalle, vanhempiensa viereen. Kreetasta ei ole säilynyt yhtään valokuvaa, mutta sanottiin, että hänen samanniminen tyttärensä oli lapsista eniten äitinsä näköinen.

Puoliso 2: 31.7.1904 Utajärvellä Anna Kaisa Matintytär Pekkala. Syntyi 24.10.1875 Muhoksella Kylmälänkylän Pekkalassa. Kuoli 84-vuotiaana leskenä 23.4.1960 Oulussa. Talonemäntä. Anna Kaisa oli vanhempiensa Matti Kaisanpoika Palo-ojan (myöh. Leinonen ja Pekkala) ja Liisa Erkintytär Seppäsen neljästä tyttärestä vanhin. Anna Kaisa vihittiin ensimmäiseen avioliittoon jouluaattona 1898 Ahmaksella syntyneen Juho Juhonpoika Pekkalan (s. 19.11.1880 Ahmaksen Pekkalassa) kanssa. Juho kuoli vuonna 1903 paluumatkalla Amerikasta. Liitosta jäi vain yksi tytär eloon. Avioituessaan Heikki Pirilän kanssa Anna Kaisa oli 28-vuotias, leskimiessulhanen 45-vuotias. Anna Kaisa emännöi Niskankylän Pirilää kolmekymmentä vuotta, aina vuoteen 1934 asti, jolloin Pirilä siirtyi huutokaupassa Kauhasen suvulle. Anna eli ”Nuutilan mummu” oli hyvin sukurakas henkilö joka seurasi tiiviisti sukupiiriinsä kuuluvien henkilöiden elämää ja osallistui erilaisiin perhejuhliin toivottuna vieraana. Hänen emäntävuotensa Pirilässä saattoivat olla vaikeitakin, olivathan Heikki-isännän vanhimmat lapset vain kymmenkunta vuotta äitipuoltaan nuorempia.

Lapset ensimmäisestä avioliitosta:

  1. Liisa Pirilä. Syntyi 29.11.1881 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kuoli 85-vuotiaana leskenä 26.2.1967 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Talonemäntä. Liisan kutsumanimi suvun keskuudessa oli ”Vanhaäiti”. Hänet muistetaan vakavamielisenä ja taitavana talonemäntänä. Lapsensa hän kasvatti kunnon kansalaisiksi ja talonpoikaisuudestaan ylpeiksi ihmisiksi. Vanhaäiti piti oikeudenmukaisesti ”jöötä” vilkkaalle poikaparvelleen – ja talon muullekin väelle. Hänet muistetaan vakaana uskovaisena joka eli myös käytännössä uskonsa mukaisesti lähimmäisiään rakastaen ja auttaen. Sota-aika oli hänelle hyvin raskasta. Hänellä oli huoli seitsemästä rintamalla olleesta pojastaan, joiden kanssa hän kävi säännöllistä kirjeenvaihtoa. Äiti piti poikansa kotitalon tapahtumien tasalla ja välitti pojilleen tiedot veljien haavoittumisista ja kotilomista. Toinen raskas elämänvaihe kohtasi häntä kohta sotien jälkeen kun voimalaitosrakentajat tuhosivat hänen kotinsa ja joen, jonka rannoilla hän oli elänyt elämänsä. Vanhoilla päivillään hän joutui muuttamaan pois Oilingista, talosta jossa oli tehnyt elämäntyönsä. Muutosta aiheutunutta tuskaa lievensi hieman se, että hän sai muuttaa ehtoovuosikseen tuttuun taloon, syntymäkotiinsa Pirilään. -Puoliso 1902 Juho Iikanpoika Oilinki. Syntyi kaksosena 13.12.1873 Utajärven Niskankylän Oilingissa. Kuoli 87-vuotiaana 30.5.1961 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Talollinen. Juho Oilinki, Niskankylän Oilingin isäntä sekä tyttärensä ja seitsemän poikansa kasvattaja oli pohjoispohjalaisen talonpojan perikuva, mutta kiinnostunut myös yhteiskunnallisista asioista. Hän kävi säännöllisesti Utajärven kuntakokouksissa ja toimi yhteisten asioiden hoitajana kylällään. Näitä tehtäviä olivat mm. köyhäinhoidon piirimiehen ja Alasuvannon koulun taloudenhoitajan tehtävät. Hän toimi myös vuosikymmeniä Naamankylän kuivatusyhtymän ja Alasuvannon puimakoneyhtymän isännöitsijänä sekä Utajärven Säästöpankin isännistössä. Talonpidossaan hän oli vaativa ja suuttui herkästi jos asiat eivät sujuneet suunnitellulla tavalla. Toinen luonteenpiirre oli leikillisyys yhdistyneenä erinomaiseen sanavalmiuteen. Kun hän joutui Oulujoen tuhoamisen yhteydessä muuttamaan Oilingista Liisa-emännän synnyinkotiin Pirilään, hän tuumi pojanpojalleen: ”Kyllä on kova kohtalo ison talon isännällä; joutua vanaholla päivillään kotivävyksi!” – Juholla oli myös salaperäisiä, sukupolvien takaa perittyjä ”myrrysmiehen” taitoja; hän tiesi kotoa poissa ollessaan tyttärensä Ainan kuolinhetken ja oli myös koko sotien ajan varma siitä, että hänen seitsemän rintamalla ollutta poikaansa selviytyvät sotareissultaan hengissä kotiin.
  2. Pekka Pirilä. Syntyi 23.6.1885 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kuoli 61-vuotiaana leskenä 27.10.1945 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Haudattu Niskan hautausmaalle sukuhautaan. Pienviljelijä, tilanhoitaja. Muutti 1.2.1906 Kestilään. Muutti perheineen 17.11.1934 takaisin Utajärvelle. Pekka avioitui kohta Kestilään muutettuaan ja eleli aluksi vävynä vaimonsa vanhempien kotitilalla. Myöhemmin hän hankki asuttavakseen Mäkelän, Varesahon torpan jonka lunasti sittemmin omakseen. Kaisa-emännän sairastuttua ja omankin terveyden horjuessa, Juho muutti perheineen Utajärvelle, nyt tilanhoitajaksi syntymäkotiinsa Pirilään. Sen oli hänen sisarensa Jenni yhdessä miehensä Uuno Kauhasen kanssa ostanut perikunnan keskeisestä huutokaupasta kesällä 1934. Pirilässä oli Kauhasten, tai oikeastaan ”Pekan aikana”, täysi talous. Tilanhoitajan apuna toimi renki ja karjakko. Talonpito oli siihen aikaan, varsinkin tuotteiden markkinoinnin osalta suuritöistä. Maito separoitiin talossa ja kerma kuljetettiin hevosella Ahmaksen asemalle, josta se vietiin junakyydillä Kajaaniin. – Pekka vieraili mielellään sukulaistaloissa, Keskitalossa, Oilingissa ja Salmelassa, sisariensa ja sisarenpoikansa luona kyläilemässä ja varsinkin Salmelassa myös auttamassa talontöissä. Pekka sairasti suvun perinnetautia, vaikeaa astmaa, joka haittasi hänen osallistumistaan töihin, varsinkin heinän- ja elonkorjuuseen. Ehkä tämä sairaus oli myös syynä, siihen, että hän lopetti oman talonpidon Kestilässä ja muutti takaisin tekopitäjäänsä. -Puoliso 1906 Kaisa Sofia Mikontytär Kinnunen. Syntyi 16.7.1876 Kestilässä. Kuoli 67-vuotiaana 14.2.1945, haudattu Kestilään sukuhautaan. Kaisa oli käsistään kätevä ja kävi mielellään auttamassa sukulaisiaan. Hän sairasti pitkään ja joutui olemaan myös hoidettavana Oulun sairaalassa.
  3. Heikki Pirilä. Syntyi 24.8.1887 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kuoli 69-vuotiaana 3.5.1957 Ylitorniossa. Metsäpiiripäällikkö, lauttauspäällikkö. Muutti ensin vuonna 1926 Rovaniemelle ja sieltä 1936 Ylitornioon. Maamieskoulun käytyään Heikki toimi Ravanderin puutavaraliikkeen metsätyönjohtajana Utajärvellä. Vuonna 1926 hän siirtyi Veitsiluoto Oy:n palvelukseen, asuinpaikkana ensin Rovaniemi ja vuodesta 1936 Ylitornio. Ylitorniossa hän työskenteli Veitsiluodon piiripäällikkönä ja Tornion-Muonionjoen uittoyhdistyksen uittopäällikkönä. Hän joutui työnsä takia liikkumaan laajasti Lapin saloilla ja tunsi hyvin maakuntansa purot ja joet. Varsinkin Länsi-Lappi tuli hänelle tutuksi, samoin hän ”Nuuskakairan” eli Länsi-Lapin asukkaille. Tätä suhdetta kuvaa Tornionjokivarressa ja laajemminkin käytetty muunnos tuttuun kesän tuloa koskevaan hokemaan: ”Kuu kiurusta kesähän, puolikuuta peipposesta, Piriläst’ ei päivääkään.” Heikki Pirilä oli työlleen omistautunut metsämies, alaistensa arvostama patriarkka. Työ oli myös hänen harrastuksensa, eläkkeelle lähtökin siirtyi, kun hän pyysi työantajaltaan lisää työvuosia. Lapset ja lastenlapset muistelevat häntä lämmöllä isällisenä ja leikkisänä hahmona. -Puoliso 1909 Hilja Elisabet Jaakontytär Hartikka. Syntyi 18.7.1887 Muhoksella. Kuoli 72-vuotiaana leskenä 11.7.1960 Ylitorniossa. Muutti 1891 Utajärvelle ja sieltä Ylitornioon.
  4. Kaisa Emilia (Emmi) Pirilä. Syntyi 16.10.1890 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kuoli 58-vuotiaana 5.3.1949 Utajärvellä. Aikuistuttuaan Emmi lähti piiaksi Ouluun. Siellä hän tapasi nuoren farmaseuttioppilaan Yrjö Fonseliuksen, rakastui ja meni naimisiin. Elämäntyönsä hän teki kasvattamalla lapsistaan kunnon kansalaisia. Emmi toimi myös käsityönopettajana. Elämä perheenemäntänä ei koskaan tullut pitkäveteiseksi, sillä perheessä vieraili runsaasti erilaisia taiteilijoita, sukulaisia ja vieraampiakin. -Puoliso 1917 Yrjö Johannes Karl Johan Hermaninpoika Fonselius. Syntyi 29.8.1890 Turussa. Kuoli 76-vuotiaana 11.7.1966 Utajärvellä. Farmaseutti, kansakoulunopettaja. Yrjö Fonselius oli värikäs persoona. Käytyään keskikoulun Mikkelissä hän suoritti farmaseutin tutkinnon 1911 ja sen jälkeen ylioppilastutkinnon Oulun lyseossa vuonna 1912. Tämän jälkeen hän siirtyi opetusalalle ja valmistui opettajaksi Kajaanin seminaarista 1919. Yrjö Fonselius tunnettiin ennen kaikkea musiikkimiehenä, laulajana. Laulutaitojaan hän käytti mm. lukuisissa konserteissa ja radioesiintymisissä.
  5. Margareeta (Reeta) Pirilä. Syntyi 18.12.1893 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kuoli 83-vuotiaana leskenä 17.9.1977 Utajärvellä. Talonemäntä. Reeta ja Juuso Haverinen asuivat avioliiton alkuajat Juuson kotona. Samalla he rakensivat omaa Keskitalo-nimistä tilaansa Niskankylälle, jonne pääsivätkin muuttamaan jo vuonna 1920. Elämä oli kaiketi aika niukkaa, koska talosta vuokrattiin heti kamari rautatien rakentajille ja itse asuttiin pirtissä. Käsistään kätevä Reeta oli käynyt ennen avioliittoaan käsityökoulun ompelulinjan – ne taidot olivatkin tarpeen koska kaikki mahdollinen tehtiin kotona itse niin puolisolle kuin lapsillekin. Sota-ajasta on erikoisesti jäänyt mieleen se, että Reeta-äiti oli aina korjaamassa vaatteita. Koska uusia ei saatu, tehtiin vanhasta uutta – purettiin, käännettiin ja ommeltiin uudelleen. Mikä ei kelvannut käännettäväksi leikattiin matonkuteiksi ja kudottiin matoiksi. Pienen talon vieraanvaraisella emännällä ei ollut siis tekemisen puutetta. Reetan harrastuksena voisi sanoakin olleen kodin- ja lastenhoidon täysipäiväisesti. -Puoliso 1919 Juuso Heikinpoika Haverinen. Syntyi 10.8.1888 Utajärvellä. Kuoli 77-vuotiaana 19.8.1965 Utajärvellä. Maanviljelijä. Juuso muistetaan monitaitoisena, naapureitaan ja sukulaisiaan mielellään auttavana ihmisenä. Hänen ja Reetan koti, Niskankylän Keskitalo, on ollut suvun jäsenten kokoontumis- ja kyläilypaikka.
  6. Jenny Serafiina (Jenni) Pirilä. Syntyi 18.1.1897 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kuoli 87-vuotiaana leskenä 1.1.1985 Oulussa. Äitinsä kuollessa Jenni oli vain 3-vuotias. Lapsettomaksi jäänyt isän veli, setä Kustaa Juhonpoika Pirilä eli Sipola opettajavaimoineen ottivat hänet kasvattilapsekseen. Työelämänsä Jenni aloitti harjoittelijana Lähtevänojan myymälässä josta siirtyi Vaalaan myymälänhoitajaksi. Vuoden 1920 tienoilla hän hoiti Kestilän Osuuskaupan Vuolijoen myymälää. Siellä hän tapasi tulevan puolisonsa ja perhe jäi Vuolijoelle, pisimmän ajan he asuivat Kallioniemen virkatalossaan. 1940-luvulla he muuttivat Ouluun, jossa Jenni piti lapsilleen koulukotia Oulun Valkealinnassa. Tämä asunto oli myös hänen vanhuudenpäiviensä koti. Jenni harrasti mm. käsitöitä. -Puoliso 1924 Uuno Juho Ananiaksenpoika Kauhanen. Syntyi 14.4.1894 Iisalmessa. Kuoli 70-vuotiaana 8.2.1965 Oulussa. Metsäteknikko, piiripäällikkö. Uuno valmistui metsäteknikoksi Evon metsäkoulusta 1921 ja toimi siitä lähtien Kajaani Oy:n piiripäällikkönä. Kun Jenni-vaimon syntymäkodissa, Pirilässä, pidettiin 1930-luvulla perikunnan kesken huutokauppa, huusi Uuno Kauhanen talon ja isännöi sitä 1950-luvulle, jolloin myi sen Jennin sisarenpojalle Martti Oilingille. Pirilä on siis ollut sukumme omistuksessa yhtäjaksoisesti vuodesta 1868 lähtien, eli 145 vuotta (2013).
  7. Kustaa Pirilä. Syntyi 6.5.1900 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kuoli 61-vuotiaana 4.1.1962 Muhoksella. Maanviljelijä. Muutti perheineen 2.3.1931 Muhokselle. Kustaa jäi kuuden päivän ikäisenä orvoksi äidistään, neljävuotiaana hän sai äitipuolen. Töihin piti tarttua varsin nuorena. Toisella kymmenellä ollessaan Kustaa hoiti maidon kuljetuksen meijeriin ja huolehti hevoskiertoisen meijerin käytöstä. 17-vuotiaana Kustaa lähti vapaaehtoisena vapaussotaan Pohjoisen rintamalle. Tämän reissun jälkeen hän oli kiinnostunut maanpuolustuksesta ja toimi suojeluskunnassa. Varsinaisen armeijan aikana hän sai koulutuksen lääkintämieheksi. Utajärven Osuusliikkeen Lähtevänojan myymälästä löytyi puoliso. Kahdeksan vuoden ajan he työskentelivät Osuusliikkeen eri myymälöissä myymälänhoitajina. Kustaa harjoitti lisäksi teurastustoimintaa. Vuonna 1929 he ostivat Muhokselta Muhosperältä Karppilan tilan Karl Sumenilta ja sen jälkeen heidän pääelinkeinonsa olikin maanviljelys. Kustaa teki myös jonkin verran metsätöitä. -Puoliso 1922 Lyydia Maria Juhontytär Pelkonen. Syntyi 16.8.1901 Utajärvellä. Kuoli 83-vuotiaana leskenä 29.3.1985 Oulussa. Kaupanhoitaja, Muhoksen Muhosperän Karppilan emäntä.

Lapset toisesta avioliitosta:

  1. Saimi Pirilä. Syntyi 19.3.1905 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kuoli 93-vuotiaana leskenä 11.9.1998 Oulussa. -Puoliso 1929 Heikki Emilinpoika Laukasto. Syntyi 18.4.1902 Tyrnävällä, muuttanut vuonna 1925 Ouluun. Kuoli 94-vuotiaana 29.5.1996 Oulussa. Palomestari.
  2. Yrjö Pirilä. Syntyi 8.4.1907 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kuoli 55-vuotiaana 21.11.1962 Haukiputaalla. Liikemies, sahanomistaja. Yrjö toimi poikamiesvuosinaan Niskanjoella nuorisoseurassa ja suojeluskunnassa. Hän kävi monet järjestön kurssit, yleni sk-kersantiksi ja nimitettiin Niskankylän kyläosaston päälliköksi. Utajärven Suojeluskunnan esikuntaan hänet valittiin 24-vuotiaana ja hän toimi tehtävässä Haukiputaalle muuttoon asti (1932). -Puoliso 1932 Lilja Kustaava Juhontytär Häli. Syntyi 11.11.1909 Haukiputaalla. Kuoli 81-vuotiaana leskenä 2.1.1991 Haukiputaalla.
  3. Jaakko Pirilä. Syntyi 27.5.1909 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kuoli 7-vuotiaana 29.1.1917 Utajärvellä.
  4. Erkki Pirilä. Syntyi 29.11.1911 Utajärven Niskankylän Pirilässä. Kuoli 21-vuotiaana 27.12.1932.

– Pekka Oilinki, päivittänyt Solja Holappa