Niskankylän Pirilä

1. Isäntäväki (1780-1817)

Utajärven Niskankylän Pellikan eli Miettulan talon pojat Pekka Juhonpoika ja Hannu Juhonpoika Pellikka perustivat 1780-luvulla torpan Niskanjoen törmälle, nykyisen Pirilän talon paikalle. Vuonna 1789 veljekset saivat luvan laajentaa torppansa uudistaloksi. Pekka kuoli kuitenkin jo 38-vuotiaana 1790 ja nuorempi veli Hannu Pellikka (1762-1818) joutui yksin ottamaan uudistalon isännyyden. Veljekset olivat valinneet talolleen komean paikan Niskanjoen eteläiseltä törmältä. Talon nimenä oli aluksi perustajiensa mukaan Pellikka. Nimi muuttui kohta Pellikka-Piriläksi ja myöhemmin Piriläksi. Pirilä mainitaan veljesten torpan nimenä jo ennen uudistalon perustamislupaa. Talon nimen myötä myös Hannu-isännän sukunimi vaihtui Piriläksi.

pirila_tiluspiirros_pieniMistä syystä Pellikasta tuli Pirilä, ei ole pystytty selvittämään. Pirilä talonnimenä tarkoittaa Birgerin eli Pirin asumaa taloa. Yhtään Birgeriä ei kuitenkaan tavata Pellikan Hannun tai hänen emäntänsä lähipiirissä. Ehkäpä vain haluttiin talolle uusi nimi erottamaan se kylän toisesta Pellikasta ja tehtiin talosta maakunnan kuulun Kempeleen Pirilän kaima. Kempeleen Pirilä tunnettiin jo tuohon aikaan Utajärvelläkin talojen tyttöjen koulutuspaikkana, tavallaan entisajan emäntäkouluna. Siellä kävivät piikomassa ja suuren maailman tapoja oppimassa monet talontyttäret Niskanjoelta ja Ahmakselta. Saattoi nimen synnyssä olla mukana myös samaa kansanhuumoria, jonka tuloksena Hjerpen savupirtin nimeksi vaihdettiin komealta kalskahtava Hovi ja Ahmaksen Korholan nimeksi sen uuden isännän elämänvaiheita (väärin)ennustaen Lähtevä.

Hannu ja Pekka olivat Niskankylän Pellikan (Miettulan), silloin kylän pinta-alaltaan suurimman talon poikia. Hannun vaimo, Pirilän ensimmäinen emäntä Kaisa Matintytär Korhonen (1771-1831) oli kotoisin Pellikan joentakaisesta naapurista, Kettulasta.

Pohjoispohjalaisen sukunimikäytännön mukaisesti Pirilän talo on antanut uuden sukunimen neljälle talossa eri aikana asuneelle suvulle.

Hannun ja Kaisan jälkeläisiä ovat mm. nykyiset ”Ahmaksen Pirilät” eli Arvi ja Iisak Pirilän jälkeläiset.

2. Isäntäväki (1818-42)

Karttaote_Niska1951Hannun kuoltua Pirilän isännyys siirtyi 1818 hänen pojalleen Juho Hannunpoika Pirilälle (1787-1865). Juhon vaimo oli nimeltään Liisa Ala (1788-1858). Juhon ja Liisan isännyys ja emännyys Pirilässä kesti vuoteen 1842. Heidän aikanaan raivattiin suurin osa nykyisen Pirilän kotipalstan pelloista. Pirilän suku laajeni Juhon ja Liisan aikana heidän lukuisan lapsijoukkonsa ansiosta.

3. Isäntäväki (1843-46)

Pirilän uudeksi, kolmanneksi isäntäväeksi tuli 1843 niskankyläläinen Matti Antinpoika Kemppainen (1801-1848) ja hänen vaimonsa Kaisa Eskontytär Puhakka (1802-1846). Matti oli Niskankylän Kemilästä Kemppaisen taloon uudisasukkaaksi siirtyneen Antti Kemilän poika, alunperin Puolangan Auholta Utajärvelle muuttanutta Hiltusen sukua. Lapsia, uusia Pirilöitä, syntyi Matille ja Kaisalle kahdeksan.

Matin ja Kaisan jälkeläisiä ovat mm. nykyisin Niskankylän Ahossa asuvat ”Vaalan Pirilät”.

4. Isäntäväki (1847-67)

Matin isännyyskausi Pirilässä jäi lyhyeksi. Kun Kaisa-emäntä kuoli ja Matti itse sairastui, siirtyi Pirilä vuonna 1847 talon neljännelle isännälle Juho Juhonpoika Tervolle eli Pyykölle (s. 1813). Juhon isä oli palvellut sotilaana ja käyttänyt silloin sotilasnimeä Skott. Nimi esiintyy toisinaan myös Tolola-Pyyköstä Pirilään muuttaneen Juhon sukunimenä. Pirilässä Juhon sukunimeksi vaihtui tietysti Pirilä. Hän oli naimisissa Kreeta Liisa Annantytär Kärsämän (1821-1859) kanssa. Juholla ja Kreetalla oli paljon lapsia. Näin saatiin lisää uusia Pirilän sukuhaaroja jälkipolvien ihmeteltäväksi.

Juho Juhonpojan ja hänen vaimonsa Kreeta Liisan jälkeläisiä asuu Lapin lisäksi Keski-Pohjanmaalla. Myös Niskanjoen ”Välitalon Pirilät” kuuluvat tähän kolmanteen Pirilän sukuun.

5. Isäntäväki (1868-77)

pirilan_taloJuhon isännyys ja Kreetan emännyys Pirilässä päättyi, kun talo siirtyi vuonna 1868 nykyiselle suvulle eli pitäjänräätäri Juho Tuomaksenpoika Kukkohoville (1822-1877) ja tämän vaimolle Valpuri Kaaperintytär Ristiniemelle (1833-1869). Valpurin sukunimenä esiintyy myös Raatiniemi. Osaomistajaksi Pirilään tuli Juhon Aukusti-veli. Pirilä sai näin viidennen isäntäväkensä.

Omistus vakiintui ja talo on pysynyt Juhon ja Valpurin jälkeen heidän jälkeläistensä, eli nuorimman Pirilän suvun hallussa.

Juhon ja Valpurin jälkeläiset muodostavat ”Utajärven neljännen Pirilän suvun”.

6. Isäntäväki (1877-87, 1888-1933)

Juhon ja Valpurin jälkeen Pirilä oli jonkin aikaa heidän kolmen poikansa Kustaan, Juhon ja Heikin yhteisomistuksessa eli ”perikunnan” talona. Vuodesta 1888 lähtien talon omistus jäi sen kuudennen isännän Heikki Juhonpoika Pirilän (1859-1933) ja hänen vaimonsa Kreeta Iikantytär Tolosen (1858-1900) harteille. Kreetan kuoleman jälkeen Heikki haki taloon uudeksi emännäksi Anna Kaisa Matintytär Pekkalan (1875-1960).

pirilan_talo1930Vuosina 1917 ja 1918 Pirilä oli eräs Suomen itsenäisyystaistelun utajärvisistä tapahtumapaikoista. Kylän poliisi Pekka Pekanpoika Hiltunen oli naimisissa Heikki Pirilän pikkusiskon Valpuri Serafiinan kanssa ja toimi heinäkuussa 1917 perustetun ”Niskankylän kyläpalokunnan” kouluttajana. Se oli tiettävästi ensimmäinen maan laillista hallitusta tukemaan asettunut aseellinen ryhmittymä Pohjois-Pohjanmaalla. Tämän ”palokunnan” varusteisiin ei kuulunut paloruiskuja, vaan muutamia kivääreitä, joiden avulla vanhan sotaväen vääpelinä sotataitoja oppinut Pirilän vävy koulutti kylän nuorukaisia itsenäisyystaistelua varten.

pirila_2010cNämä Venäjän vallan aikana alkaneet salaiset aseharjoitukset muuttuivat tammikuussa 1918 Utajärven suojeluskunnan nimissä tapahtuvaksi julkiseksi toiminnaksi. Myös siinä Pirilän väki oli mukana ja Pirilä oli yksi SK:n harjoituspaikoista. Kun Utajärven suojeluskunta lopetti Ylisuvannon punakaartin toiminnan helmikuun alussa, säilytettiin pidätettyjä punakaartin johtomiehiä Pirilässä. Myös kuulustelut tapahtuivat Pirilässä. Kuulustelujen jälkeen pidätetyt punajohtajat päästettiin koteihinsa.

7. Isäntäväki (1933-55)

pirila_2010bHeikki Pirilän kuoltua 1933, Pirilän isännyys siirtyi perikunnan keskenään pitämässä huutokaupassa hänen tyttärelleen Jenni Kauhaselle (1897-1985) ja tämän puolisolle Uuno Ananiaksenpoika Kauhaselle (1894-1965). Uunosta tuli näin Pirilän seitsemäs isäntä. Kauhasten aikana alkuaan Hannu Pellikan rakentama talon päärakennus tuhoutui tulipalossa ja Uuno Kauhanen rakennutti uuden.

Kauhasten aikana Jenni-emännän veli Pekka Pirilä toimi talon pehtoorina. Myös toisen veljen, Kustaan, poika Veikko Pirilä hoiteli taloa ja tiluksia muutamien vuosien ajan.

8. Isäntäväki (1955- )

pirila_2010aVuonna 1955 Kauhaset möivät Pirilän talon maineen, Nuojuan ulkometsäpalstaa lukuunottamatta, sen nykyiselle isäntäväelle, Heikki Pirilän vanhimman tyttären Liisan pojalle Martti Juhonpoika Oilingille (1924-2012) ja hänen vaimolleen Maija Päivänsalolle (1928-2002). Martti Oilinki oli talon kahdeksas isäntä. Tila on nykyisin hänen perikuntansa omistuksessa.

Vuonna 2016 Niskankylän Pirilä täyttää 236 vuotta ja talo tulee olleeksi sen nykyisen omistajasuvun hallussa 147 vuotta.

– Pekka Oilinki, päivittänyt Solja Holappa